maanantai 30. toukokuuta 2016

Ajatuksiani työssäoppimisen lopuksi

Viikot kuluivat Saksassa aika nopeasti, vaikka välillä oli koti-ikävä. Olin Saksassa noin seitsemän viikkoa Helmi Liiketalousopiston kautta työssäoppimassa.

Opin paljon kaikkea uutta ja moniin työtehtäviin tuli jo rutiinia. Työpäivisin huolehdin paikan siisteydestä, laitoin tietokoneet päälle, huolehdin asiakaspuhelinkoppejen toimivuudesta, myin SIM-kortteja, puhe- ja data-aikaa asiakkaille. Opin neuvomaan kanta-asiakaskortin. Moni asiakas halusi lähettää rahaa ulkomaille MoneyGramin ja Western Unionin kautta.

Huomasin, että SIM-korttejen ostaminen ja rahan lähettäminen ulkomaille oli suosittua. Yrityksessämme oli edullisemmat hinnat kuin kilpailijalla.

Olisi ollut kiva osata saksaa, mutta englannilla pärjäsin ihan hyvin. Lisäksi käytin urdua.
Vapaa-aikana vietin aikaa ennestään tutun ystäväni sekä työkavereiden kanssa kävimme jätskillä.
Tutustuin myymälässä myös yhteen tyttöön, mutta emme löytäneet yhteistä aikaa vapaa-ajalle.

Työ tuntui mukavalta ja minusta oli kiinnostavaa palvella asiakkaita.

Asuinpaikkani nimi oli Bad Homburg. Se oli pieni ja rauhallinen. Jos asukkaat halusivat jotain isoja ostoksia, he matkustivat Frankfurtiin runsaat puoli tuntia. Itse kävin siellä kolmisen kertaa.

Tässä vielä kuvia Bad Homburgin toisesta puistosta Kurparkista, jossa oli terveysvesipumppuja ja perinteikäs 170 vuotta toiminut kasino sekä keisari Wilhelmin kylpylä.

Puiston suihkulähde

Terveysvesien paikka

Terveysvesi, ilman hiilihappoa

Terveysveden tuoteseloste. Ei saa juoda yli litraa päivässä.


Hiilihapollinen terveysvesi. Tykkäsin tästä enemmän.


 Vanhukset pelasivat shakkia puistossa.

Kiinalaistyylinen huvimaja


Puiston suora bulevardi, jonka varrella oli nähtävyyksiä.


Spielbank ei ole pankki, vaan peräti 170 vuotta toiminut Kasino. En uskaltanut mennä sisään.


Kasinolla oli vartijan oloiset ovimiehet.
 
 
Keisari Wilhelmin kylpylä.

Kurparkin toisella puolella voi pelata tennistä. Kuulin, että oli kallista.

Puistossa on silta, jonne rakastavaiset tuovat lukon, jossa on heidän nimensä ja vaikka avioliiton päivämäärä. Helsingissä tällainen on lähellä ortodoksista kirkkoa.
 
 
Nyt olen takaisin Suomessa ja Helmi Liiketalousopistossa opiskelemassa ennen kesälomaa. Kiitos mielenkiintoisista viikoista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti